En halua koskaan enää kokea syyllisyyden tunnetta keksistä, en koskaan halua nähdä niitä katseita joita annetaan ilman sanoja. Olen kyllästynyt olemaan oma itseni, se lyhyt ja lihava tyttö joka ei ole mitään kenellekkään. Olenh tottunut epäonnistumaan elämässäni ja kuulemaan miten minulla on muka kaikki hyvin. Onko kukaan pysähtynyt vierelleni sytyttänyt tupakan ja kysynyt onko minulla oikeasti kaikki hyvin? Kumpa olisi joku, joka näkisi tämän huolellisesti rakennetun hymyn taakse, joku joka katsoisi oikeasti silmiini ja näkisi kaiken sen myrskyn joka silmien takana myllertää....
Taustatietoja hieman itsestäni,
Olen 19-vuotias Lappeenrantalainen opiskelija, joka valmistuu Toukokuussa. Olen 160 cm pitkä ja painoni on aivan liikaa. Minulla on kuitenkin unelman, haluan olla hoikka, joka ei ole vain yksi lihapulla pakkauksessa. Haluan olla se joka muistetaan tuuheista, pitkistä hiuksistaan ja valloittavasta persoonasta, eikä isosta mahasta ja paksuista reisistä.
Olen päättänyt tehdä elämän muutoksen ja olla valmistujaisissa se unelmien prinsessa joka olen aina halunnut olla. Muilla on matkat pitkällä ja vaihtelevat vain kirjassaan sivuja. Minun matkani alkoi nyt, ja ajoin saada sen valmiiksi nopeasti ja tehdä sen huolella.
Tervetuloa rakkahat lukijat <3 Minua saa kannustaa ja minulle saa antaa vinkkejä miten pääsisin mahdollisimman nopeasti, keinoja kaihtamatta tavoitteeseeni.
<3:llä Emilié
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sano vaan, ihan rehellisesti <3:llä Emiliè