Ummista silmät vaa, kyllä mä täältä vielä palaan

Oon käyny vaa koko aja kaupoilla vaikken tiiä miks teen sitä. En haluu sovittaa vaatteit ja todeta ettei ne näytäkkää mun päällä hyvältä. Miks tehä sitä pahaa oloa itelle ku tietää jo valmiiksi et ei se näytä hyvält tai mahu päälle.

Mun on koko aja vaa tehny mieli mässätä jotai hyvää, mut itsekuri on onneks kondikses koska en oo mitää ottanu. Mut kattokaa nyt noit kuvii, tollasii värikkäitä ja herkullisen näkösii. Ja se et oon pystyny kieltäytyy samanlaisist herkuist on jo ihme. Vaikka salaa mieles ahmin niit suuhu ja rankasen itteeni noist ajatuksist hullui treeneil. 

 Miul alkaa pikkuhiljaa usko loppuu itteeni, mutta se mua kuitenkin lämmittää et mull on salaisuus mitä kukaan muu ei tiedä. Eikä koskaan tule tietämään.

Ehkä mä yritän pärjätä, ehkä välil on huonoi päivii mut kyll niit hyviiki päivii tulee, jolloin onnistun. Nyt palaan kuitenkin vielä päiväksi koulun tuskaan maailmaan, ja teen viel viimeisii tehtäviä katsoen Magic Mikea, kuolaten. Tiedostaen etten koskaan tuu saamaan ketään, koska ei mua kukaan huoli.

Emilié